Katsaus Suomen Lähetysseuran kuvakokoelmaan - Museovirasto Katsaus Suomen Lähetysseuran kuvakokoelmaan
Ihmisiä seisoo mandariinin (korkea virkamies) virastoon vievän käytävän varrella Anfussa Kiinassa 26.3.1914. Kuva: Hannu Haahti / Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma / Museovirasto. Objektinumero: VKKSLS1222
Ihmisiä seisoo mandariinin (korkea virkamies) virastoon vievän käytävän varrella Anfussa Kiinassa 26.3.1914. Kuva: Hannu Haahti / Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma / Museovirasto (VKKSLS1222)

Katsaus Suomen Lähetysseuran kuvakokoelmaan

Museoviraston Kuvakokoelmat sai 2015 lahjoituksena Suomen Lähetysseuran kuvakokoelman, jossa on noin 160 000 filmikauden kuvaa. Kuvakokoelman keskeistä aineistoa ovat Ambomaalta Namibiasta ja Kiinasta otetut kuvat.

Suomen Lähetysseura perustettiin 1859. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat vihittiin 1868 ja työ Ambomaalla (Saksan Lounais-Afrikassa) aloitettiin 1870. Seuraavaksi Lähetysseuran työalueeksi tuli Kiina 1902. Myöhemmin toiminta laajeni kymmeniin eri maihin.

Lähetyssaarnaajat olivat ahkeria valokuvaajia, vaikka kuvaustarvikkeita ei ollut aina helppoa saada. Ensimmäisistä läheteistä merkittävin kameran käyttäjä oli August Pettinen, joka tuli Ambomaalle 1886. Kuvat olivat vielä 1890-luvulla yksittäisiä harvinaisuuksia. Laajin valokuvatuotanto oli rovasti Hannu Haahdella, joka teki Lähetysseuran apulaisjohtajana tarkastusmatkat Ambomaalle 1911–1912 ja Kiinaan 1913–1914. Hän otti omien sanojensa mukaan ”silmänräpäyskuvia”.

Hannu Haahti kuvasi päiväkirjamaisesti merkiten negatiivien alakulmaan kuvauspäivän. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky erottaa tärkeät hetket. Haahden Kiinassa ottamat kuvat ovatkin harvinaisia oman aikansa otoksiksi. Haahti kuvasi kadulla keskellä ihmismassoja, joten kuvat eivät ole jäykkiä sommittelultaan kuten valokuvaus paljolti siihen aikaan oli ollut.

Aina valokuvaukseen ei lähetysmailla kuitenkaan suhtauduttu suopeasti. Hannu Haahti kertoo, kuinka lähetyssaarnaaja Pettinen aikoi kuvata 1880-luvun lopussa Ambomaalla Ondongassa erään talon lähellä olleen suuren pyhän puun, jossa uskottiin asuvan pyhän käärmeen. Vartija esti kuvaamisen, sillä hän pelkäsi, että valokuvaaminen olisi voinut puun pyhyyden vuoksi maksaa hänen henkensä. Haahti kävi samalla paikalla muutaman vuoden päästä ja hän sai kuvata vapaasti puun. Tämän puun alla pidettiin nyt kristillistä koulua, jossa vartijan lapsetkin olivat oppilaina.

Kansatiede ja maantiede olivat kiinnostuksen kohteina 1890-luvulla ympäri maailmaa, joten valokuvausta pidettiin tärkeänä. Oli kuitenkin lähetyssaarnaajia, joiden ei tiedetä kuvanneen. Martti Rautanen perehtyi keväällä 1892 valokuvaaja Daniel Nyblinin opastuksella valokuvaustekniikkaan, mutta jätti kuvaamisen nuoremmille läheteille keskittyen itse kielitieteeseen ja raamatunkäännöstyöhön.

Lähetysseuran kuvakokoelman kuvat kertovat Lähetysseuran historiasta, eri kulttuureista ja suomalaisten kontakteista muihin kulttuureihin. Valokuvat osoittavat hyvin aikojen muuttumisen. Esimerkiksi Lähetysseuran Kiinan työn historiaan sisältyy valokuvia Kiinan 1900-luvun alun valtataisteluista kommunistisen vallankumouksen voittoon 1950-luvulle. Kuvilla haluttiin viestiä kotimaahan kaukana olevien työkenttien olosuhteista.

Teksti: Jaana Onatsu

Kamera 1/2020

Martti Rautanen talon käytävällä Ambomaalla 31.8.1911. Kuva: Hannu Haahti / Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma / Museovirasto

Martti Rautanen talon käytävällä Ambomaalla 31.8.1911. Kuva: Hannu Haahti / Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma / Museovirasto (VKKSLS868)