Katse Kekkoseen - Museovirasto Katse Kekkoseen
Kuva: Jorma Blomqvist / Otavamedia / JOKA / Museovirasto
Kuva: Jorma Blomqvist / Otavamedia / JOKA / Museovirasto

Katse Kekkoseen

Presidentin riisuttua tumman pukunsa hänestä tuli koko kansan Urkki.

5-vuotias Leila Pitkonen makasi olohuoneen pöydän alla ja katsoi televisiosta uutislähetystä. Presidentti Urho Kekkonen oli ulkomaanmatkalla 1960-luvun lopulla, ja huolestunut Leila sanoi: ”Kiltti uutistenlukija, sano, että Kaljupää on tullut takaisin!” Sileä päälaki ja paksusankaiset, kulmikkaat silmälasit olivat Kekkosen tunnetuin tuotemerkki.

Vähitellen tunnistamme presidentin kaljun myös kuvista, joissa hän on selin kuvaajaan. Lehtikuvaaja Jorma Blomqvistin kuvassa Kekkosen hahmo näkyy mustana silhuettina vasten vaaleaa taustaa. Eteeriset voimistelijatytöt viitoittavat tietä valoisaan tulevaisuuteen.
Kekkonen aloitti presidentinvaalikampanjansa Jyväskylän yliopiston suuressa juhlasalissa 14.12.1967. Presidentin ensimmäisen vaalipuheen jälkeen esiintyvät Jyväskylän Työväen Naisvoimistelijat. ’Istuva presidentti on puhunut’ oli artikkelin otsikko Suomen Kuvalehdessä 51/1967.

Sama silhuetti julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 15/2000, mutta tällä kertaa peilikuvana ja irrotettuna taustastaan. Artikkeli kertoo suomettumisen ajasta ja neljännesvuosisadan hallinneesta presidentti Kekkosesta. Kaljusta päästä oli tullut vallan ja koko aikakauden symboli.

Urho Kekkonen oli kuvauskohteena voittamaton, arvioi lehtikuvaaja Kalle Kultala kirjassaan Kohtalona Kekkonen. ”Hän on presidentti, hänen päänsä veistoksellinen muoto, poikkiryppy niskassa”. Kekkosella oli myös ”terve tarve näkyä ja kuulua kansalle” ja ”kainuulaisen kujeilijan into ja kunto yllätyksellisiin temppuihin”.
Kekkonen päätti kiivetä taatelipalmuun 8.10.1965 Tunisian-vierailullaan. ”Presidentti Kekkonen kipuaa kohti palmupuun latvaa alkuasukkaiden saattamana. Kekkonen seurasi El Hamman keitaalla tunisialaisten kiipeilyä, riisui kenkänsä ja takkinsa, neuvotteli hetken lääkärinsä kanssa, ja lähti sitten kapuamaan kohti korkeuksia,” raportoi Helsingin Sanomat.
Tunnetuin kuva Kekkosesta palmussa on Kalle Kultalan. ”Paikalla oli myös Lehtikuva Oy:n Pertti Jenytin ja minä,” muistelee Stina Mäenpää, yksi harvoista naislehtikuvaajista 1960-luvulla. ”Uutiskuvatoimisto Pressfoton toimitusjohtaja Jurij Laurson oli vakuuttunut siitä, että nuori, itsevarma nainen pärjää. Olin Kekkosen matkassa myös Puolassa 1964, Jugoslavian, Egyptin ja Bulgarian kiertomatkalla 1967 sekä Neuvostoliitossa 1980,” jatkaa Mäenpää. Presidentin tempaus levisi erilaisina kuvakulmina laajalle lehdistössä.
Lehtikuvaaja Heikki Y. Rissasen mielestä Kekkonen ymmärsi valokuvan imagoarvon. Kun presidentti riisui valtiomiehen tumman puvun, hänestä tuli koko kansan Urkki: taiteen ja kirjallisuuden ystävä, mestariurheilija ja metsästävä ja kalastava kansanmies. Kekkonen osasi eläytyä ja improvisoida. Historiantutkija Kati Katajisto kutsuukin Kekkosta ”poliittiseksi taiteilijaksi”.
Katse Kekkoseen -lehtikuvanäyttelyssä Tamminiemen museossa on lisää valokuvia Kekkosesta vuosilta 1952–1980. Näyttelyn kuvat ovat akateemikko, lehtikuvaaja Caj Bremerin arkistosta ja Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmista.

Teksti: Raija Linna

Kamera 6/2019

Kuva: Stina Mäenpää / Pressfoto Zeeland / JOKA / Museovirasto

Kuva: Stina Mäenpää / Pressfoto Zeeland / JOKA / Museovirasto