Kreivin aikaan - Museovirasto Kreivin aikaan
Kajaanin tervakanava 1893. Kreivi Sparre käytti valokuvaa mallina piirrokselle, joka julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumissa 1893. Kuva digitoitu vedoksesta. Kuva: Louis Sparre / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto. Objektinumero: JOKAKAL3B2643B:14
Kajaanin tervakanava 1893. Kreivi Sparre käytti valokuvaa mallina piirrokselle, joka julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumissa 1893. Kuva digitoitu vedoksesta. Kuva: Louis Sparre / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto (JOKAKAL3B2643B:14)

Kreivin aikaan

Kreivi Louis Sparre valokuvasi Kainuussa ja Venäjän Karjalassa yli 120 vuotta sitten.

Tutkija Riitta Raatikainen löysi 22 lasinegatiivia Kainuusta ja Venäjän Karjalasta sanomalehti Kalevan kuvakokoelmasta. Kuvat kertovat elämästä 1890-luvulla.

Lasinegatiiveissa on kuvia tervanpoltosta Kajaanin seudulla, Kajaanin kaupungista ja sen läpi kulkevista tervaveneistä 1893–94. Savu kirvelee silmissä, kun tervahaudan vartijat läiskivät lieskoja. Tervan tuoksu leviää kaikkialle, kun sitä juoksutetaan tynnyriin. Tervaveneitä työnnetään seipäillä ylös Petäiskoskea ja vedetään läpi Kajaaninjoen kanavia. Vesi kuohuu Ämmäkoskessa.

Tervakauppa oli 1800-luvun lopulla tärkeä tulonlähde Kainuussa. Tervaa poltettiin tervahaudoissa sydänmailla. Kesällä tervatynnyrit lastattiin veneisiin, joilla laskettiin läpi vuolaiden koskien Kajaaniin ja sieltä edelleen Ouluun, mistä terva jatkoi laivoilla matkaansa maailmalle. Tervansoutajien paluumatka kulki vastavirtaan ja ylös kuohuvia koskia. 1847 Kajaanin kaupunkia halkovaan Kajaaninjokeen rakennettiin Ämmä- ja Koivukosken kanavat helpottamaan tervaveneiden kulkua.

Alkuperäiset valokuvat Kainuusta ja Vienan Karjalasta otti italialais-ruotsalainen taidemaalari, kreivi Louis Sparre (1863–1964). Ihmeellisellä tavalla kuvat ovat säilyneet meidän päiviimme.

Vuonna 1938 Sparren valokuvat kuvattiin uudestaan kreivin valokuva-albumista lasinegatiiveille. Sanomalehti Kalevassa uudet kuvat vedostettiin ja liimattiin valokuva-albumiin. Kainuulainen nimismies H. W. Claudelin (1882–1947), joka oli kirjeenvaihdossa Sparren kanssa 1930-luvulla, täydensi kuvien tietoja vedosten päälle, kirjoittaa Raatikainen kirjassaan Suomen itä valokuvissa.

Axel Gallén (vuodesta 1907 Akseli Gallen-Kallela) houkutteli 26-vuotiaan kreivi Louis Sparren piirtämään ja maalaamaan Suomeen kesällä 1889. Sparre oli tutustunut suomalaisiin taiteilijoihin opiskellessaan Académie Julianissa Pariisissa, ja Sparresta ja Gallénista tuli hyvät ystävät.

Sparre ihastui Suomeen ja palasi takaisin heti seuraavana kesänä. Sitä seuraavana kesänä hän muutti Suomeen.

Kesällä 1891 Sparre oli Gallénin vieraana Kuhmossa. He tekivät vaellusretkiä Kainuuseen ja rajan yli Vienan Karjalaan, mistä he uskoivat löytävänsä ikiaikaisen kalevalaisen elämäntavan vielä elossa. Näetty ja koettu taltioitiin valokuviin ja piirroksiin.

Kesällä 1892 Sparre teki pidemmän tutkimusmatkan Vienan Karjalaan kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa. Tältä matkalta on peräisin kaksi Kalevan kokoelman valokuvista. Vuotta myöhemmin Sparre meni naimisiin marsalkka C. G. Mannerheimin sisaren, Eva Mannerheimin, kanssa, ja vei nuorikkonsa häämatkalle – kuinkas muuten – Vienan Karjalaan.

Monet suomalaiset taiteilijat seurasivat Gallénin, Sparren ja Wikströmin jalanjäljissä vaelluksille Vienan Karjalan runokyliin 1890-luvulla.

Sparre kirjoitti Päivälehden Nuori Suomi -joulualbumiin matkakertomuksen Kajaanista 1893. Kertomusta kuvittaa piirros, jonka mallina on ollut Sparren valokuva Kajaanin tervakanavasta.

Teksti: Raija Linna

Kamera 7/2020

Vaimo kaitsee lehmiä Kajaanin Raatihuoneentorilla 1894. Kuva digitoitu lasinegatiivista. Kuva: Louis Sparre / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto

Vaimo kaitsee lehmiä Kajaanin Raatihuoneentorilla 1894. Kuva digitoitu lasinegatiivista. Kuva: Louis Sparre / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto (JOKAKAL3B2643B:18)